Graafista suunnittelua tarvitaan kehittyvässä markkinointi- ja viestintäpainotteisessa yhteiskunnassa entistä enemmän. Miksi tulevaisuuden osaajia koulutetaan niin vähän?

Pääsykoekevät alkaa pikkuhiljaa siirtyä talviunille keräämään voimia ensi vuotta varten. Kouluihin pyrkijät ovat suorittaneet kokeensa ja todistusvalinnat on jo julkaistu. Taidealoille pyrkijöiden hakuprosessi on muista poikkeavaa siten, että prosessi on monivaiheinen ja alkaa jo maaliskuun vaihteessa. Silloin julkaistaan niin kutsutut ennakkotehtävät, joiden perusteella osa hakijoista kutsutaan pääsykokeisiin.

Viime vuoden keväällä luinkin samaan aikaan ylioppilaskirjoituksiin, viimeistelin kuvaamataidon diplomityötä ja väänsin Aalto-yliopiston ennakkotehtävää. Hain visuaalisen viestinnän muotoilun (ent. graafinen suunnittelu) tutkinto-ohjelmaan, joka on selkeästi Aalto ARTSin suosituin hakukohde.  

Minua ei kuitenkaan kutsuttu pääsykokeisiin, joten aloitin syksyllä vuoden mittaiset alan opinnot kansanopistossa. Aalto-yliopiston tilastoista selviää, että vuonna 2019 Aalto ARTSin kandidaattiohjelmiin pyrki yhteensä 2042 hakijaa. Opiskelemaan valittiin 6,2 % eli 126 hakijaa. Visuaalisen viestinnän muotoiluun haki minun lisäkseni 383 henkilöä ja opinnot aloittivat 15 henkilöä eli sisäänpääsyprosentti oli 3,9 %. Kauppatieteiden opinnot Aallossa aloitti samanaikaisesti 285 valittua hakijaa 8,7 % sisäänpääsyprosentilla.  

Yliopistotasolla taiteellista koulutusta Suomessa tarjoaa Aalto ARTSin lisäksi ainoastaan Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta Rovaniemellä. Ammattikorkeakouluissa visuaalisen viestinnän muotoilua voi opiskella esimerkiksi Metropoliassa ja Lahden Muotoiluinstituutissa (nykyisin osa LAB:ia). Opetushallituksen tilastoista selviää, että Metropolian visuaalista viestintää valittiin opiskelemaan 13,1 % hakijoista (päivä- ja monimuotototeutus sekä liikkuva grafiikka yhteensä).

Tänä vuonna hain uudelleen Aaltoon ja nyt myös Metropoliaan, molempien visuaalisen viestinnän muotoilun koulutusohjelmaan. Nyt jonglööraus tapahtui graafisen suunnittelun harjoittelupaikan, opintojen, omien freelancer-projektien ja ennakkotehtävien välillä. Sain molempien instituutioiden pääsykokeisiin kutsun.  

Pääsykokeeni sijoittuivat viidelle peräkkäiselle päivälle. Maanantaina ja tiistaina oli Metropolian kokeet, jotka kestivät molempina päivinä seitsemän tuntia. Sen jälkeen oli Aallon kolmipäiväiset kokeet, joissa oli minun lisäkseni noin kuusikymmentä henkilöä. Päivät kestivät yhdeksästä kymmeneen tuntiin. Metropolian kokeet sisälsivät haastattelun, mutta Aalto karsi tehtävien perusteella 36 parasta viimeiseen vaiheeseen, eli yksilöhaastatteluun. Molemmat pääsykokeet suoritettiin tänä vuonna Zoom-ympäristössä videovalvonnalla.  

Moni muukin asiaan vihkiytynyt on varmasti kummastellut sitä, miksi Suomessa on niin vaikeaa päästä opiskelemaan graafista suunnittelua. Minun lisäkseni kuitenkin myös tilastot väittävät, että ala on alati kasvava ja tarve osaajille nousujohteinen.

The Bureau of Labor Statistics (BLS) ennustaa, että seuraavan kahdeksan vuoden aikana perinteisten graafisen suunnittelun työpaikkojen määrä kasvaisi vain kolmen prosentin verran. Tällaisia osa-alueita ovat esimerkiksi kirjojen taittaminen ja kuvitus. Vaikka perinteisten työpaikkojen määrä kasvaisi keskimääräistä hitaammin, teknologian ympärille rakentuva graafisen suunnittelun odotetaan kasvavan huomattavasti enemmän.  

Alleviivaamisesta vaatiikin se, että graafisen suunnittelun kenttä on huomattavan laaja ja monimuotoinen. Saman lähteen mukaan teknologian ympärille rakentuva graafinen suunnittelu kasvaa jopa 26 % seuraavina vuosina. Osaamista kaivataan tulevaisuudessa kasvavissa määrin myös digitaalisessa markkinoinnissa ja videoiden suunnittelussa sekä editoimisessa. Muita menestyksekkäitä osa-alueita edellä mainittujen lisäksi ovat esimerkiksi palvelumuotoilu ja somemarkkinointi, joiden ennustettu kasvuprosentti on yli kaksikymmentä.

Kysymykseni, kyseenalaistukseni kohde ja yöunieni viejä onkin epätietoisuus siitä, miksi en olisi soveltuva alan opiskelija ja toisaalta myös tarpeellinen sellainen? Miksi vuosittain Suomessa valmistuu vielä 2000-luvulla hädin tuskin sata graafikkoa?  

...